Matokompostin tasapaino - liikaa vai liian vähän jätettä
Joskus biojätettä kertyy paljon, esimerkiksi suurten juhlien jälkeen, kun on valmistettu kerralla suuri määrä ruokaa. Toisinaan jätettä ei synny juuri ollenkaan, kun ollaan pidempiä aikoja poissa kotoa tai käydään ulkona syömässä. Tässä blogijulkaisussa käyn läpi käytännön vinkkejä biojätteen määrän hallintaan, olipa sitä sitten liikaa tai liian vähän.
Jos matokompostointi on sinulle uusia aihe, pääset alkuun lukemalla Lieromaan oppaan sivun Näin perustat oman matokompostorin vaihe vaiheelta
Kun biojätettä kertyy liikaa
Joskus keittiössä syntyy biojätettä nopeammin kuin madot ehtivät sitä käsitellä. Esimerkiksi ison illallisen jälkeen perunankuoret, kasvisjätteet ja kahvinporot voivat täyttää biojäteastian nopeasti. Tällöin kaikkea syntynyttä jätettä ei kannata laittaa kerralla matokompostiin, koska se voi mädäntyä ja alkaa haista.
Sen sijaan hyvä ratkaisu on pakastaa ylimääräinen biojäte. Pakastimessa biojäte säilyy mädäntymättä tarvittaessa jopa useita kuukausia ja sitä voi annostella madoille pienemmissä erissä sitä mukaa, kun madot ovat prosessoineet edellisen annoksen. Lisäksi pakastaminen rikkoo kasviperäisen materiaalin soluseinämät, mikä pehmentää niitä ja auttaa matoja prosessoimaan jätteen nopeammin. Pakastaminen tappaa myös hedelmien seassa piilottelevat banaanikärpäsen munat ja toukat, jolloin kompostorin luona lentelevistä banaanikärpäsistä ei tarvitse murehtia.
Biojätteen pakastaminen ennen matokompostiin laittamista onkin näin ollen hyvä tapa myös silloin, kun jätettä syntyy madoille sopiva määrä. Lisäksi pakastaminen mahdollistaa matojen ruokkimisen harvemmin, esimerkiksi kerran viikossa, jolloin kompostoriin ei tarvitse koskea liian usein, mikä voisi ärsyttää matoja.
Jos biojätettä syntyy jatkuvasti enemmän kuin matokompostorisi ehtii prosessoida, kompostorissasi ei vielä ole tarpeeksi matoja taloutesi tarpeisiin. Matojen määrä kuitenkin kaksinkertaistuu noin kolmen kuukauden välein, joten ongelma on väliaikainen. Ajan myötä kompostori pystyy siis käsittelemään yhä suurempia määriä biojätettä. Matojen lisääntyminen pysähtyy vasta sitten, kun ne eivät saa tarpeeksi ruokaa lisääntyäkseen tai kompostilaatikko alkaa olla niille liian ahdas.
Jos pakastaminen tuntuu hankalalta, voit käyttää ylimääräisen biojätteen kompostointiin myös perinteistä lämpökompostoria. Viime kädessä ylimääräisen jätteen voi laittaa myös kunnalliseen biojätteen keräysastiaan, kunnes matojen määrä kasvaa taloudelle sopivaksi.
Kun biojätettä on liian vähän
Jos biojätettä ei synny taloudessasi tarpeeksi matojesi tarpeisiin, ei kannata huolestua. Madot selviävät vähäisellä ravinnolla erinomaisesti ja voivat elää jopa kuukausia pelkällä petimateriaalilla, kuten silputulla pahvilla ja kartongilla. Ne eivät kuole nälkään heti, vaan sopeuttavat aineenvaihduntaansa ja lisääntymisvauhtiaan ruokamäärän mukaan.
Jos ruokaa on jatkuvasti niukasti, madot yksinkertaisesti lisääntyvät hitaammin tai lakkaavat lisääntymästä kokonaan. Ajan myötä populaatio pienenee juuri sen kokoiseksi, että tarjolla oleva biojäte riittää pitämään jäljellä olevat madot hengissä ja aktiivisina. Tämä tasapaino säilyy luonnostaan ilman, että sinun tarvitsee tehdä mitään erityistä.
Jos biojätteen määrä myöhemmin taas kasvaa, madot alkavat vähitellen lisääntyä uudelleen, kunnes saavuttavat uuden tasapainon. Kompostorin matomäärä siis mukautuu automaattisesti niiden saaman ravintomäärän mukaan.
Kuolleet madot ja muut huolenaiheet
Joskus kompostorista löytyy kuolleita matoja. Yksittäiset kuolleet madot matokompostissa eivät kuitenkaan ole merkki ongelmasta, vaan osa luonnollista kiertoa. Madot elävät optimaalisissa olosuhteissa noin 3–5 vuotta ja pitkäikäisessä kompostorissa niitä syntyy ja kuolee jatkuvasti. Kuolleet madot hajoavat muiden ainesten mukana ja palautuvat osaksi ravinnekiertoa, joten niiden poistaminen ei ole tarpeen.
Jos kuitenkin huomaat kompostorissasi poikkeuksellisen paljon kuolleita matoja, on syytä tarkistaa, että kaikki on kunnossa. Yleensä komposti on silloin liian märkä, kuiva tai hapan ja ongelman saa korjattua suhteellisen helposti. Kirjoitin yleisimmistä ongelmatilanteista tekstin myös Lieromaan oppaaseen: Yleisimmät ongelmat matokompostissa ja niiden korjaaminen
Loppusanat
Matokompostori on mukautuva ekosysteemi, joka mukautuu taloutesi rytmiin kunhan pidät sen olosuhteet kunnossa. Madot hoitavat lopun! Tsemppiä kompostointiin!

Kirjoittaja: Joonas Niemenjoki
Olen Järvenpäässä asuva matokompostoinnin harrastaja ja Lieromaa.fi-sivuston perustaja. Päivisin työskentelen rakennusautomaation ohjelmoijana ja keskityn energiatehokkuuteen.
Kirjoitan asioista, joita olen itse kokeillut ja joista on kertynyt käytännön kokemusta. Tavoitteena on tehdä kompostoinnista helpommin ymmärrettävää ja käytännöllistä arjessa.