Näin perustat oman matokompostorin vaihe vaiheelta

Kompostointi on ympäristöystävällinen tapa kierrättää biojätettä. Perinteinen lämpökomposti vaatii kuitenkin tilaa, säännöllistä hoitoa ja voi helposti aiheuttaa hajuhaittoja. Siinä orgaanisen aineksen hajottajina toimivat pääasiassa bakteerit ja muut pieneliöt.

Matokompostoinnissa sen sijaan käytetään matoja, jotka syövät ruoantähteitä ja muuttavat ne ravinteikkaaksi matokakaksi — mustaksi kullaksi puutarhaan, nurmikolle tai huonekasveille. Matokomposti vie vähän tilaa eikä aiheuta hajuhaittoja, joten sen voi sijoittaa vaikka keittiön nurkkaan, tiskialtaan alle, komeroon tai autotalliin. Se sopii ympärivuotiseen käyttöön ja toimii myös kerrostaloasunnossa, toisin kuin perinteinen lämpökompostori.

Tässä tekstissä käydään läpi vaihe vaiheelta:

• mitä tarvitset matokompostin perustamiseen
• mitä odottaa alkuvaiheessa
• miten välttää yleisimmät virheet

Mitä tarvitset matokompostin perustamiseen

Aloittaminen on yllättävän helppoa. Tarvitset vain muutaman asian:

1. Madot

Matokompostin perustamiseen käytettävät madot eivät ole tavallisia kastematoja. Kastemadot syövät pääasiassa kuolleita kasvien juuria ja muuta maaperän orgaanista ainetta ja viihtyvät tyypillisesti syvällä maassa.

Kompostimadot viihtyvät lähempänä maan pintaa ja syövät mielellään ruokajätettä. Yleisimmin käytetty kompostimatojen lajike on tunkioliero (Eisenia fetida). Ne ovat punertavia, kastematoja pienempiä ja erittäin tehokkaita biojätteen käsittelyssä. Tunkiolierot viihtyvät tiiviissä, kosteissa ja pimeissä kompostiastioissa ja pystyvät syömään noin painonsa verran ruokajätettä parissa päivässä.

Alkuun pääsee pienelläkin matomäärällä, mutta biojätteen käsittelytahti on silloin hidas. Esimerkiksi 50 madon populaatio syö vain muutaman kymmenen gramman verran jätettä viikossa. Hyvissä oloissa madot kuitenkin tuplaavat määränsä noin kolmen kuukauden välein. Pienellä populaatiolla voi siis aloittaa edullisesti ja kasvattaa määrää vähitellen, mutta suuremmalla alkuinvestoinnilla pääsee heti käsittelemään suurempia jätemääriä. Voit arvioida tarvittavaa matojen määrää matolaskurilla.

Jos tarvitset matoja, voit tilata niitä täältä.

2. Kompostiastia

Kompostiastioita löytyy valmiina monenlaisia, mutta alkuun pääsee edullisesti kannellisella ämpärillä tai muovilaatikolla. Laatikon on oltava läpinäkymätön tai peitetty valoa estävällä materiaalilla, sillä madot eivät viihdy valossa. Kanteen kannattaa tehdä reikiä ilmanvaihdon varmistamiseksi, jotta komposti ei mätäne eikä ala haista.

3. Petimateriaali

Madot tarvitsevat hiilipitoista petimateriaalia, joka toimii suojana ja vararavintona. Sopivia vaihtoehtoja ovat silputtu sanomalehti ja pahvi, tavallinen puutarhamulta, kuivat lehdet tai kookoskuitu. Petimateriaali kannattaa kostuttaa: sen tulisi tuntua kostealta, mutta pohjalle ei saa kertyä vettä. Liian märkä petimateriaali tiivistyy ja voi jopa hukuttaa madot.

4. Ruokajätteet

Madot syövät lähes kaiken kasvipohjaisen jätteen, kuten hedelmät, vihannekset ja kahvinporot. Lihaa, maitotuotteita, sitrushedelmiä ja erittäin suolaista ruokaa kannattaa välttää, koska ne happamoittavat kompostia ja voivat aiheuttaa hajuhaittoja. Madot eivät pysty syömään kiinteää ruokaa suoraan, vaan odottavat bakteerien ja pieneliöiden pehmentävän jätteen. Olen kertonut matojen ruokkimiesta tarkemmin oppaan sivulla Mitä saa laittaa matokompostoriin ja mitä ei

Näin kokoat matokompostorin

1. Valmistele astia. Tee muutama reikä kanteen.
2. Lisää petimateriaali. Laita pohjalle noin 5–10 cm kerros kostutettua petimateriaalia. Petimateriaali on sopivan kosteaa, kun siitä irtoaa voimakkaasti nyrkissä puristaessa 1-2 tippaa vettä.
3. Lisää madot. Aseta madot petimateriaalin päälle ja anna niiden totutella kompostoriin parin päivän ajan ennen ensimmäistä ruokintaa.
4. Lisää ensimmäinen ruokamäärä. Laita pieni määrä biojätettä ja peitä se petimateriaalilla.
5. Pidä komposti kosteana ja pimeänä. Kompostin tulisi tuntua kostealta, ei märältä. Pidä kansi aina päällä.

Kompostin perustamisen alkuvaihe

Uuteen ympäristöön tottuminen vie madoilta aikaa, eivätkä ne käsittele jätettä heti. Ensimmäisten viikkojen aikana ne saattavat jopa yrittää paeta kompostiastiasta, mikä on normaalia. Hyvä tapa aloittaa on lisätä pieni pala biojätettä (esim. 2x2x2 cm pala banaania) ja tarkistaa viikon kuluttua tilanne. Jos pala on kadonnut, määrää voi lisätä vähitellen. Jos jätettä on jäljellä, kannattaa odottaa ennen uutta ruokintaa.

Lyhyesti

• Matokompostointi on helppo, tilaa säästävä ja hajuton tapa kierrättää biojätettä.
• Tarvitset: madot (tunkiolierot), kompostiastian, petimateriaalia (esim. sanomalehti tai pahvi) ja ruokajätteitä.
• Ruoki maltillisesti, jotta biojäte ei ehdi pilaantua.
• Kompostin tulee olla kosteaa, mutta ei märkää. Lisää kuivaa petimateriaalia tarvittaessa.
• Varmista ilmanvaihto, jotta komposti ei jää ilmatiiviiksi.

Matokompostointi on erinomainen tapa vähentää biojätettä ja tuottaa arvokasta ravinnetta kasveille. Se ei vaadi suurta tilaa tai kallista kalustoa, vaan onnistuu pienelläkin panostuksella. Kun komposti on perustettu, sen hoitaminen on helppoa ja lähes hajutonta. Pienestä matolaatikosta voi kasvaa yllättävän tehokas jätteenkäsittelylaitos — ja samalla tutustut kiehtovaan mikro- ja makroeliöiden maailmaan omassa kodissasi.

Seuraavaksi kannataa tutustua matokompostorin hoito-ohjeisiin, joissa käyn läpi kompostorin hoitoa perustamisen jälkeen ruokinnasta ja yleisimpiin ongelmiin.