NPK-lannoitus – typpi, fosfori ja kalium kasvien ravinteina

Mikä ihmeen NPK?

Kasvien kasvu riippuu monista ravinteista, mutta niistä olennaisimmat, makroravinteiksi kutsutut aineet ovat typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K) eli NPK. Makroravinteiden lisäksi esimerkiksi kalsium vahvistaa soluseinämiä, magnesium tukee yhteyttämistä ja rauta auttaa lehtivihreän muodostumisessa. Keskityn tässä julkaisussa kuitenkin makroravinteisiin, koska ne ovat lannoituksen perusta.

• Typpi (N) edistää niin sanottua vihreää massaa, kuten lehtiä ja versoja, osana lehtivihreää.
• Fosfori (P) vahvistaa kasvien juuristoja, tukee niiden kukintaa sekä hedelmien kehitystä osallistumalla energiansiirtoon.
• Kalium (K) vahvistaa soluseinämiä ja auttaa energian varastoinnissa estäen sairauksia ja talvivaurioita.

Kaupallisten lannoitteiden NPK-suhde merkitään myyntipakkauksiin. Esimerkiksi 12-5-14 tarkoittaa, että lannoitteesta 12 % on typpeä, 5 % fosforia ja 14 % kaliumia. Korkeampi luku siis tarkoittaa suurempaa osuutta, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 1-1-1 ja 10-10-10 merkityt lannoitteet voivat sopia samaan käyttötarkoitukseen, mutta toinen on kymmenen kertaa vahvempaa eli sitä tarvitsee kymmenen kertaa vähemmän.

Tuotepakkaukseen merkitty NPK-suhde kannattaa aina tarkistaa ennen lannoitteen ostamista, koska nimestään huolimatta kaikki lannoitteet eivät sovi kaikille kasveille tai vuodenajoille. Esimerkiksi "tomaattilannoite" nimellä myytävä NPK-suhteeltaan 16-4-23 oleva lannoite sopii tomaatille kasvukauden alussa, mutta loppukesästä liika typpi voi johtaa rehevään lehtikasvuun sadon kustannuksella.

Tarkista pakkauksesta myös tuotteen annosteluohje. Vahvoja teollisia lannoitteita on helppo antaa liikaa, mikä on haitallista kasveille.

Lannoitus eri vuodenaikoina

Vuodenaika vaikuttaa NPK-tarpeisiin kasvin kasvuvaiheen mukaan:

• Keväällä on syytä painottaa typpeä (esim. 15-5-10), joka tukee vihreän kasvun käynnistymistä.
• Kesällä kannattaa käyttää tasapainoista lannoitetta (esim. 10-10-10), mikä tukee kukinnan sekä hedelmien ja vihannesten tuotannon alkamista.
• Syksyllä on syytä vähentää typen määrää ja korostaa fosforin ja kaliumin osuuksia (esim. 4-6-6), mikä edistää edelleen sadon kehitystä. Monivuotisilla kasveilla suurempi fosforin ja kaliumin osuus edistää juuriston hyvinvointia ja auttaa kasveja selviämään talven yli. Syksyllä puutarha kannattaa muutenkin valmistella huolella kevättä varten. Kirjoitin aiheesta aiemmin täällä: Syksyn puutarhatyöt: näin valmistelet kasvit ja maan talveen
• Talvella varsinaista NPK-lannoitusta ei tarvita. Maata voi kuitenkin valmistella esimerkiksi kompostilla, mikä edistää maaperän hyödyllistä mikrobitoimintaa.

Kasviryhmien erot NPK-lannoituksessa

Vaikka vuodenaikoihin perustuvat periaatteet ovat eri kasveille pääasiassa samat, eri kasviryhmien välillä on kuitenkin joitain eroavaisuuksia.

Hyötykasvit: Lannoitus satoa varten

Hyötykasveissa NPK arvot on syytä optimoida hyvää satoa varten.

• Juureksille kuten porkkana, punajuuri ja peruna annetaan aluksi typpipitoista lannoitetta kasvun käynnistymisen avuksi, mutta mukuloiden kehityksessä on syytä painottaa kaliumin osuutta (esim. 6-8-15). Liika typpi loppukesästä tekee juurista vetisiä ja pieniä.
• Lehtivihannekset kuten salaatit ja yrtit hyötyvät jatkuvasta typpipainotuksesta (esim. 10-5-5) maun ja rakenteen varmistamiseksi, koska tavoitteena on nimenomaan lehtien kasvu. Liika fosfori ja kalium edistäisi kukintaa, mikä ei lehtikasvien kohdalla ole toivottavaa.
• Hedelmät ja vihannekset kuten tomaatti ja kurkku hyötyvät varsinkin kesän puolivälin jälkeen kaliumpitoisesta lannoitteesta (esim. 8-12-20), joka edistää kukintaa ja sadon tuottoa.

Perennat ja koristekasvit: Lannoitus kukintaa varten

Perennoihin pätee alussa selitetty vuodenaikoihin perustuva lannoitus. Keväällä typpeä, kesällä tasapaino ja syksyllä vähän typpeä. Hyötykasveihin verrattuna kaliumia ei tarvita yhtä paljon, sillä tavoitteena on visuaalinen kukinta eikä syötävän sadon tuotanto. Typen vähentäminen syksyllä saa kasvit keskittymään juurien vahvistamiseen talvea varten.

Nurmikko: Lannoitus tiheyttä ja kestävyyttä varten

Nurmikon lannoitus eroa muista kasveista siinä, että typpeä on syytä antaa koko kasvukauden ajan. Keväällä typpeä voi antaa reilusti (esim. 20-5-8). Kesällä kaliumin osuuden lisääminen (esim. 15-5-15) auttaa nurmea kestämään kuivuutta. Vasta syksyllä typen osuutta kannattaa pienentää (esim. 6-8-12), jotta nurmi keskittyy juuriston kehittämiseen, mikä auttaa sitä talvehtimaan.

Komposti ja matokakka: Luonnollinen täydennys NPK-lannoitukseen

Teolliset lannoitteet, kuten rakeiset NPK-lannoitteet, antavat kasveille nopeasti imeytyviä makroravinteita (typpi, fosfori, kalium), mutta niiden vaikutus on usein lyhytaikainen.

Eloperäiset vaihtoehdot, kuten kompostimulta tai matokakka sen sijaan tarjoavat kasveille hitaasti vapautuvia ravinteita, jotka tukevat kasvien kasvua tasaisesti läpi kauden. Lisäksi ne parantavat maaperän rakennetta, vedenpidätyskykyä ja edistävät maaperän mikrobitoimintaa. Mikrobit hajottavat orgaanista ainetta ja tekevät ravinteista kasveille helpommin saatavia. Tämä luo terveemmän kasvualustan, vähentää lannoitustarvetta pitkällä aikavälillä ja tukee ympäristöä estämällä ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Eloperäisten lannoitteiden käyttöä kannattaakin suosia, jos se on mahdollista.

Jos suunnittelet matokompostin perustamista, kannattaa kurkata teksti Näin perustat oman matokompostorin vaihe vaiheelta Lieromaan oppaasta.

Pidä homma yksinkertaisena

Lannoittamisesta saa helposti tehtyä monimutkaista hifistelyä. Tuoteselosteiden NPK-suhdelukujen ja vuodenaikoihin perustuvan lannoittamisen pääpiirteinen ymmärtäminen riittää kuitenkin pitkälle, eikä lannoituksen tarvitse olla monimutkaista. Kasvisi voivat todennäköisesti erittäin hyvin, kun muistat tämän; keväällä typpeä kasvuun, kesällä tasapainoinen lannoitus ja syksyllä vähemmän typpeä. Tsemppiä puutarhanhoitoon!