Lämpökompostori vai matokomposti - kumpi sopii sinulle?

Keittiöjätteen kompostointi on fiksu tapa vähentää roskia ja tuottaa ravinteikasta multaa puutarhaan tai parvekkeelle. Tässä blogijutussa vertailen kahta hyvää vaihtoehtoa keittiöbiojätteelle: lämpökompostoria ja matokompostoria.

1. Johdanto: Mitä vaihtoehtoja on?

Kompostointi on loistava tapa kierrättää keittiön biojätteet, kuten vihanneskuoret, kahvinporot ja leivänjämät, ravinteikkaaksi mullaksi tai lannoitteeksi. Lämpökompostori ja matokompostori ovat kumpikin hyviä tapoja hoitaa keittiöjätteen kompostointi kotona. Lämpökompostori hyödyntää mikrobien tuottamaa lämpöä nopeaan hajoamiseen, kun taas matokompostori luottaa kompostimatojen ahkeruuteen.

Molemmat sopivat suomalaiseen arkeen, myös talven pakkasiin, mutta niiden tilantarve, hoito ja kustannukset eroavat toisistaan. Olitpa kerrostaloasuja tai omakotitalon omistaja, tämän julkaisun tavoitteena on auttaa sinua valitsemaan sinulle sopiva kompostointitapa!

2. Lämpökompostorin hyödyt ja rajoitteet

Perinteinen kompostori eli lämpökompostori sopii erityisesti suuremmille jätemäärille. Oikein hoidettuna sen sisältämien pieneliöiden hajottamistoiminta voi tuottaa jopa 60–70 °C lämpötiloja, mikä tappaa haitalliset bakteerit ja rikkakasvien siemenet.

Hyödyt:

• Nopea hajoaminen; sopii perheille tai paljon jätettä tuottaville talouksille
• Voi kompostoida myös lihaa ja kalaa
• Periaatteessa helppo käyttää: lisää jätettä sekä vähän kuiviketta päälle ja pohjalta tulee multaa

Rajoitteet:

• Tarvitsee melko paljon tilaa ja käytännössä oman pihan
• Voi aiheuttaa suuriakin hajuhaittoja, jos ei hoideta tarkasti
• Talvella komposti helposti jäätyy ja hajottamistoiminta pysähtyy kevääseen saakka
• Laadukas lämpökompostori on melko hintava

3. Matokompostorin hyödyt ja rajoitteet

Matokompostin sopii paremmin hieman pienemmille jätemäärille ja silloin kun tilaa on rajoitetusti. Toisin kuin lämpökompostori, matokompostia voidaan pitää sisätiloissa. Kesäaikaan matokompostin voi halutessaan sijoittaa myös ulos, mutta madot eivät kestä pakkasta eikä matokomposti lämpene, joten se on nostettava vähintään talveksi lämpimään sisätilaan.

Hyödyt:

• Sopii sisätiloihin, täydellinen esimerkiksi kerrostaloasukkaille
• Madot prosessoivat jätteet nopeasti viikoissa
• Hajuton ja helppo ylläpitää
• Edullinen aloittaa muutamalla kympillä
• Ei tarvitse mennä talvella tai sateella ulos viemään keittiöjätettä

Rajoitteet:

• Hidas suurille jätemäärille, varsinkin alkuvaiheessa
• Tarvitsee 15-25 °C lämpötilan, talvella vain sisäkäyttöön
• Ei sovellu sitrushedelmille, lihalle tai maitotuotteille

4. Vertailutaulukko: tila, kustannukset, käyttöympäristö

Ominaisuus	Lämpökompostori	Matokompostori
Tila	Suurempi, yleensä ulkona (200 400 L)	Pieni, sisällä (10-20 L ämpäri/muovilaatikko)
Kustannukset	150-500 €	30-100 €
Käyttöympäristö	Ulkona	Sisällä, huoneenlämmössä

Lämpökompostori sopii parhaiten suuremmille talouksille, matokomposti säästää tilaa ja toimii kerrostalossa.

6. Käytännön vinkkejä hankintaan ja sijoitteluun

Lämpökompostori:

Lämpökompostoreja löytyy monista kaupoista rautakaupoista isompiin marketteihin. Suosittelen sijoittamaan laadukkaaseen kompostoriin, koska se pitää lämmön paremmin sisällään, mikä vähentää riskiä kompostin jäätymiselle talvella. Lisäksi tarvitset kompostikuiviketta, jota tulisi sekoittaa jätteen sekaan 1:1 aina kompostoria täyttäessä. Kuivike auttaa ylläpitämään pieneliöiden tarvitsemaa typpi-hiili tasapainoa ja imee ylimääräistä kosteutta itseensä.

Kompostorin sijoittelussa kannattaa muistaa, että se saattaa joskus aiheuttaa hajuhaittoja, joten sitä ei kannata sijoittaa tuuletusikkunan tai ilmanvaihdon sisäänottoaukon läheisyyteen. Toisaalta kompostoria ei kannata sijoittaa myöskään liian kauas ulko-ovista, jotta sinne on mielekästä viedä biojätteitä myös kylmällä tai märällä säällä.

Matokompostori:

Valmiita matokompostoreita löytyy erikoisliikkeistä ja ulkomailta tilattuna, mutta sellaisen saa äärimmäisen helposti tehtyä myös itse. Olen kirjottanut lyhyen aloittelijoiden oppaan matokompostin perustamisesta.

Lisäksi tarvitset petimateriaalia, joka voi olla esimerkiksi silputtua pahvia tai paperia, multaa tai kookoskuitua sekä tietysti itse madot. Huomioithan, että tavalliset kastemadot eivät sovi kompostimadoiksi. Kastemadot syövät pääasiassa kuolleita kasvien juuria ja muuta maaperän orgaanista ainetta ja viihtyvät tyypillisesti syvällä maassa. Kompostimadot viihtyvät lähempänä maan pintaa ja syövät mielellään ruokajätettä. Yleisimmin käytetty kompostimatojen lajike on tunkioliero (Eisenia fetida).

Matokompostin voi sijoittaa minne vaan sisätiloihin. Pidän omaa matokompostiani autotallissa, mutta hajuttomuutensa vuoksi sen voi hyvin sijoittaa vaikka keittiön lavuaarin alle tai vaatehuoneen nurkkaan.

Lopuksi

Lämpökompostori on ihanteellinen suurille jätemäärille ja ulkokäyttöön, kun taas matokompostori loistaa pienissä tiloissa ja sisäoloissa, erityisesti kerrostaloissa. Valitse tarpeidesi, tilan ja budjetin mukaan – tai hanki molemmat, jos haluat hyödyntää kummankin vahvuudet täysimääräisesti! Hyvää kompostointia!